Karjalan kieli

Karjalan kieli on Suomes ainavo kodiperäine (autoktonine) vähembistökieli, mi merkiččou, gu sidä on paistu tiä muga hätken, kui suomen kieldy, toizin sanoin ”ainos”. Yhtelläh se, gu karjalan kieli on oma iččenäine kieli, a ei ole suomen murreh, tunnustettih virrallizesti vaste silloi, konzu karjalan kieli miäriteltih yhtekse Suomen ei-alovehellizekse vähembistökielekse vuvvennu 2009 tazavallan prezidentan annetul azetusmuutoksel. Azetusmuutos, kudai astui voimah 4.12.2009, merkiččöy, gu karjalan kieleh soveldetah jeuroppalazii vähembistökielii da alovehellizii kielii koskijua peruskirjua sil ozal, kui Suomi on sen ratificiiruinnuh.

Karjalan kieli kuuluu suomelas-ugrilazih kielih, baltiekkumerensuomelazeh kielipereheh. Karjalan lähäzet sukukielet ollah Baltiekkumeren ymbäril paistavat kielet: suomen, lyydin, vepsän, ižoran, vad’d’an, viron da liivin kielet. Karjalan kieldy paistah libo ollah paistu pitkäl kaijal alovehel Ven’an Karjalas Vienas Anuksessah, syväin-Ven’al Tverin linnan ymbäristös da Valdain da Tihvinän alovehil sego Suomes Raja-Karjalas da Hietajärven, Kuivajärven da Kuhmon Rimmin vienalazis kylis. Nygöi karjalastu on kogo Ven’al vähembi 100 000 da karjalakse maltajua läs 50 000. Suomes karjalankielisty on läs 5000 hengie, kieldy ellendäjiä toinah kolmie kerdua enämbi.

Karjalan kielen vahnat paginalovehet nävytäh kartas, kudamah on merkitty sežo suomen kielen päivännouzumurdehet da lyydin kieli.

Suomes karjalan kieleh näh on käytetty äijy nimitysty: karjala-aunus, Kalevalan kieli, Itä-Karjalan kieli imi. Hairavuksis sidä on pietty suomen kielen murdehennu, päivännouzukarjalan murdehennu. Moine ellendys da sellitys oli vallas enne kaikkie poliittizis syylöis toizen muailman voinan aigua, vuozikymmenet enne da jälles sidä. Karjalan kieldy ei pie segavuttua suomen kielen muga sanottuloih karjalasmurdehih, toizin sanoin Suvi-Karjalan da Karjalankannaksen liidehmurdehih libo Pohjas-Karjalan savolazih murdehih.