ON MONTA ERI KARJALAA - historiaseminaari 10.10.2020
Tule kuulemaan kiinnostavaa puhetta Venäjän Karjalan ja Suomen historiasta viimeisten sadan vuoden aikana seminaarissa, jonka Karjalan Sivistysseura järjestää Helsingissä hotelli Arthurissa (Juhlasali)10.10.2020 klo 13.30–16.45.
Seminaarin puheenjohtajana toimii erikoislähettiläs Heikki Talvitie.
Seminaarin ohjelma
- 13.30–14.15 Kiistelty sukulaisuus. Suomi ja Karjala 1900-luvulla, professori emeritus Timo Vihavainen
- 14.15–14.45 Vienalaiset ja vienalaisuus Suomessa nykyisin: tutkimusprojektin esittely, professori Anneli Sarhimaa, Mainzin yliopisto (esitelmä välitetään netin kautta)
- 14.45–15.15 Kahvitauko
- 15.15–15.45 Heimosodista Tarton rauhaan ja työkansan kommuuniin, historioitsija, KSS:n varapuheenjohtaja Pekka Vaara
- 15.45–16.15 Kotirannoilta tehtaisiin: Itä-Karjalan pakolaisten muistot Suomessa ja Ruotsissa, dosentti Seija Jalagin, Oulun yliopisto
- 16.15–16.45 Kysymyksiä ja keskustelua
Seminaari on maksuton.
Ilmoittautumiset seminaariin 2.10.2020 mennessä sähköisesti osoitteessa link.webropolsurveys.com/S/2FED3ADE5CF6CF52 tai Karjalan Sivistysseuran toimistoon puh. 050 5055 531 (ma-pe klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi.
Koronan vuoksi ilmoittautuminen välttämätön. ... See MoreSee Less
Professori Anneli Sarhimaa kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla karjalan kielestä otsikolla
Kotoperäinen karjalan kieli tarvitsee oman kielilain.
Karjalan Sivistysseura yhtyy Sarhimaan esittämään näkemykseen:
"HALLITUSOHJELMAN mukaista kielipoliittista ohjelmaa laadittaessa olennaista on Suomessa kotoperäisen karjalan kielen aseman ja elvytystyön jatkuvuuden varmistaminen. Karjalalle tulee säätää oma kielilaki, ja elvytystyö tulee vakiinnuttaa siten, että karjalaisyhteisö tulee otetuksi huomioon asianmukaisesti mutta kokonaisvastuu kielen tulevaisuudesta siirtyy vakaalle institutionaaliselle pohjalle.
Sen ymmärtämiseksi, miten tämä kaikki on parasta toteuttaa, tarvitaan paljon työtä, tietoa ja yhteistyötä."
www.hs.fi/mielipide/art-2000006634710.html?fbclid=IwAR1v8P8Jh0X_QtyKZCYR_F_MrPC7W2tEUa7XYw7WFb6ZS... ... See MoreSee Less
KOVIA AIKOJA - KARJALAINEN NÄKÖKULMA
Timo Vihavainen, Venäjän tutkimuksen emeritusprofessori, kirjoittaa ahkerasti erilaisista aiheista blogissaan. Nyt hän on arvioinut Pekka Vaaran uuden kirjan Viena 1919-1922 - Kun neuvostovalta tuli Karjalaan.
"Jos kysytään, mitä ihmettä Vaara vielä luulee tähän voivansa lisätä kaikkiin noihin tutkimuksiin, voisi vastaus lyhyesti olla se, että hän antaa asioille karjalaisen näkökulman. Asia on sikälikin luonteva, että hän itse polveutuu itäkarjalaisesta suvusta."
"... Luen hänen [Vaaran]suureksi ansiokseen sen, että kirjojen karjalainen näkökulma selkeyttää myös lukijan kannalta muutosten ja niiden merkityksen ymmärtämistä. Aivan liian usein on historiankirjoituksessa karjalainen näkökulma sekoitettu bolševistiseen ja venäläiseen tai sitten suomalaiseen, kuten erityisesti ennen sotia tehtiin.
Tuo näkökulma ansaitsee kuitenkin tulla esitellyksi omana itsenään ja mielestäni tekijä on tässä onnistunut poikkeuksellisen hyvin."
Linkki Timo Vihavaisen blogiin
timo-vihavainen.blogspot.com/2020/09/kovia-aikoja.html?spref=fb&fbclid=IwAR3NOp9xD8YcdPuQEJHJZUR7...
Pekka Vaaran kirjaa myy Karjalan Sivistysseura.
www.karjalansivistysseura.fi/kauppa/viena-1919-1922-kun-neuvostovalta-tuli-karjalaan-pekka-vaara/ ... See MoreSee Less
Kovia aikoja
timo-vihavainen.blogspot.com
What do you want to do ? New mail Copy Karjalainen näkökulma Pekka Vaara, Viena 1919-1922, Kun neuvostovalta tuli Karjalaan . Doce... SANDRA STEPANOVNA STEPANOVA 90 VUOTTA
Karjalan Sivistysseura onnittelee suuresti kunnioittamaansa karjalaista kansanperinteen tutkijaa Aleksandra ”Sandra” Stepanovna Stepanovaa hänen täyttäessään 90 vuotta sunnuntaina 30.8.2020.
Sandra Stepanova on syntynyt vuonna 1930 Vienan Karjalassa Sompajärven kylässä, joka sittemmin on hävinnyt. Hän on tunnettu kansanperinteen ja itkuvirsien tutkija, joka on tehnyt elämäntyönsä Venäjän Akatemian Karjalan tiedekeskuksessa Petroskoissa.
Lukuisat perinteenkeruumatkat ovat vieneet Sandran eri puolille Karjalaa. Hän on tutkinut karjalaisia itkuvirsiä ja satuja, vienalaisia joikuja ja aunukselaista eeppistä runoutta, erityisalanaan jo lähes hävinneet karjalaiset itkuvirret, joiden tallentajana ja tutkijana hän on myös tehnyt yhteistyötä suomalaisten tutkijoiden kanssa.
Vuonna 1980 Sandra Stepanova väitteli Moskovan Maailman kirjallisuuden instituutissa filologian lisensiaatiksi tutkimuksellaan karjalaisten itkuvirsien piilonimitysten funktioista. Väitöskirja julkaistiin nimellä Karjalaisten itkuvirsien metaforamaailma (1985).
Sandra on jatkanut tutkimustyötään jäätyään eläkkeelle 77-vuotiaana. Viimeisin tutkimuskohde on ollut Sompajärven kylän historia ja omat sukujuuret. Vuonna 2017 ilmestyi tutkimuksiin perustuva venäjänkielinen historiikki, jonka Sandra on sittemmin kääntänyt vienankarjalaksi ja täydentänyt sitä huomattavasti.
Karjalan Sivistysseura julkaisee heimotapahtumassa 10.10. Sandra Stepanovan kirjan ”Elämäni polku. Šombajärven kylän istorija šekä muisselmie miun elokšešta ”. Julkaisu on paitsi sisällöltään myös kielellisesti kiinnostava. Käyttämästään kielestä Sandra toteaa näin: ”Kirjuttuaššani olen yrittän käyttyä juuri Šombajärven pakinatapua, šillä oli ominaista šoinnullisien konšonanttijen – Bb, Zz, Dd, Gg – käyttämini, šamoin kuin miän perukan toisissa kylissä Kurešša, Puanajärvellä. Še tulou hyvin ilmi liitteheššä esitetyissä perinnehnäyttehissä.”
”Harva ihminen on ensi tapaamisella tehnyt minuun niin suurta vaikutusta kuin Sandra Stepanova tavatessamme Periodika-kustantamon käytävillä vuonna 2013.” Eeva-Kaisa Linna, KSS, puheenjohtaja ... See MoreSee Less
Photo