Synnyinmaani Suomi, sydänmaani Vienan Karjala

20,00

Kuvaus

Toimittanut Leena Arhippainen

Johannes (Jussi) Yrjönpoika Arhippainen (2.1.1923–12.9.1998) eli vaihe- ja muistorikkaan elämän. Hänen vanhempansa Mari (os. Riikonen) ja Yrjö Arhippainen olivat paenneet Vienan Karjalasta, Pääjärven rannoilta, Suomeen helmikuussa 1922.  

Lapsuutensa Johannes vietti Kuusamossa Kurkijärven, Taviharjun ja Riihivaaran seuduilla. Syyskuussa 1932 hänen täytyi lähteä Oulujoelle Maikkulan pakolaiskansakouluun. Kesäisin Johannes työskenteli isänsä kanssa savotoilla Koillis-Pohjanmaan metsissä.  

Joulukuussa 1939 Johannes oli evakuoimassa Kuusamon Suorajärven kylää, minkä jälkeen hän ilmoittautui talvisotaan vapaaehtoiseksi 16-vuotiaana. Jatkosodassa hän taisteli etulinjassa Uhtualla ja Kannaksella, ja Lapin sodassa Tornion maihinnousussa sekä Kemin, Rovaniemen ja Kittilän valtauksessa. 

Vuonna 1946 Johannes meni naimisiin pudasjärveläisen Taimi Veteläisen kanssa. He saivat yhdeksän lasta. Lastenlapsia heillä on 32 ja lastenlastenlapsia yli 40.  

Johannes toimi konstaapelina Oulun poliisilaitoksella ja puolustusvoimilla kanta- aliupseerina. Kansallis-Osake-Pankin vahtimestarina hän aloitti elokuussa 1948 ja jäi tästä toimesta rintamamieseläkkeelle 2.1.1983.  

Vienan Karjala ja heimokansojen kohtalot olivat Johannekselle sydämen asia, ja hän kirjoitti niistä mm. Karjalan Heimo -lehteen. Tämä kirja kokoaa yhteen Johannes Arhippaisen elämäkerralliset kirjoitukset sekä lehdissä julkaistut tekstit. 

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.