Karjalan kieli

Karjalan kieli on Suomessa ainoa kotoperäinen (autoktoninen) vähemmistökieli, mikä tarkoittaa että sitä on puhuttu täällä yhtä kauan kuin suomen kieltä, ts. ”aina”. Kuitenkin se, että Suomessakin karjala on oma kieli – ei suomen murre – tunnustettiin virallisesti vasta, kun karjala määritettiin yhdeksi Suomen ei-alueelliseksi vähemmistökieleksi vuonna 2009 tasavallan presidentin antamalla asetusmuutoksella. Asetusmuutos, joka astui voimaan 4.12.2009, tarkoittaa, että karjalan kieleen sovelletaan eurooppalaista vähemmistökieliä ja alueellisia kieliä koskevaa peruskirjaa siltä osin, kuin Suomi on sen ratifioinut.

Karjalan kieli kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, itämerensuomalaiseen kieliperheeseen. Karjalan läheisiä sukukieliä ovat Itämeren ympärillä puhutut kielet: suomi, lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja, viro ja liivi. Karjalan kieltä puhutaan tai on puhuttu pitkällä kapealla alueella Venäjän Karjalassa Vienasta Aunukseen, sisä-Venäjällä Tverin kaupungin ympäristössä ja Valdain ja Tihvinän alueilla sekä Suomessa Raja-Karjalassa (Salmin kihlakunnassa) ja Hietajärven, Kuivajärven ja Kuhmon Rimmin vienalaiskylissä. Nykyään karjalaisia on koko Venäjällä reilusti alle 100 000 ja karjalan kieltä taitavia noin 50 000. Suomessa karjalankielisiä on suunnilleen 5000 henkeä, kieltä ymmärtäviä ehkä kolminkertainen määrä.

Karjalan kielen vanhat puhuma-alueet näkyvät kartasta, johon on merkitty myös suomen kielen itäiset murteet ja lyydin kieli.

Karjalan kielestä on Suomessa käytetty monia nimityksiä: karjala-aunus, Kalevalan kieli, Itä-Karjalan kieli ym. Virheellisesti sitä on pidetty suomen kielen murteena, itäkarjalaismurteena. Tällainen käsitys oli vallalla etenkin poliittisista syistä toisen maailmansodan aikana ja sitä edeltävänä ja seuraavana vuosikymmenenä. Kieltä ei pidä sekoittaa suomen kielen ns. karjalaismurteisiin eli Etelä-Karjalan ja Karjalankannaksen kaakkoismurteisiin tai Pohjois-Karjalan savolaismurteisiin.

Karjalan Sivistysseuran julkaisu ”Oikeutta karjalan kielelle” sisältää puheenvuoroja Anneli Sarhimaan tietokirjan ”Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa” julkistamistilaisuudesta 31.8.2017.