Šotie ta kaupankäyntie

Rajariitoja, šotaretkie ta kaupankäyntie (1400–1500)

Šinä aikana oli šotie, kumpasista kerrotah starinat ta kut eletäh rahvahan muississa. Novgorodin kronikka kertou, jotta vuotena 1377 ičehalukkahat joukot hyökättih Oulujoven šuulla nemtsien (vierašmualasien) rakentamua linnakehta vaštah. Näijen joukkojen piälikkönä oli tunnettu Iivana Feodorinpoika Vallittu. Šavolaiset puoleštah tahottih 1400-luvun alušša šiirtyä Pähkinäšuaren rajan itäpuolella, onnakko jouvuttih karjalaisien vaštarintah. Vuotena 1411 Ruočči hyökkäsi Viipurista šotajoukkoineh Käkišalmen linnoitušta vaštah, šilloin venäläiset ruttoh hyökättih Viipurih.

Pohjanmualla venäläiset ta karjalaiset tahottih pityä kiini vanhoista oikeukšista, kut oli šuunnattu Ruoččie ta šen tukemie länšišuomelaisie vaštah. Venäläiset ta karjalaiset vahvissettih vuatimukšieh hyökkäyšyritykšillä Pohjanlahen rannikolla. Venäläiset ta karjalaiset hävitettih Kemin, Iin ta Liminkan voolostit vuosina1454 ta 1461. Pohjalaisien kuninkahalla työnnettyjen valitukšien mukah ryššät oli tultu kevättalvella 1479 luatimah kauppua ta kaččomah rauhan oloja. Hyö lähettih poikeš pyhäajan puolivälissä, ka tultih tuaš virpopyhänäpiänä vahvoineh joikkoineh ta hävitettih monie voolostija.

Rajariitojen ta ryöštöretkien välillä karjalaiset käytih kauppua lännen šuunnalla. Torniošša 1519 käynyt tutkimušmatkailija Olaus Magnus kertou vuosittaisista markkinoista ta kauppatavoista:

”Ei nimissä muušša pohjoispuolella ole niin vilkašta kauppua kuin tiälä Torniošša. Šinne keräytyy valkovenäläisie, lappalaisie, bjarmeja, pohjalaisie, šuomelaisie, ruoččilaisie, hämäläisie ta helsinkiläisie…. Kaupašša ei käytetä käteisie rahoja, šentäh kun šikäläini rahvaš ei pie rahoja arvošša, vain vaihtau tavarua tavarah. Näin luajitah, šentäh kun kavalat kauppamiehet rahvahan yksinkertaisuuvven ta uškovaisuuvven takie rikeneh tuotih rahua, kummaista on huomattu viäräkši. Näin monet viekkahat venäläiset meinatah luatie iellähki. Niillä on tapana tulla šinne šuurella joukolla kešäpäivän šeisaukšen aikoih kantaen olkapäilläh venehie erähičči pitkie taipalie vesistöjen välillä. No još heijän petoš huomattih, ni hyö heti šuatih rankaissukšen.”

Ruočin koilispolitiikka oli 1500-luvulla hyvin ekspansiivini. Piämiäränä oli Ruočin rajojen šiirtämini koiliseh päin, Karjalan ta Inkerin vallottamini. Vuotena 1570 Ruočin ta Venäjän välillä šytty šota Baltian hallinnašta. Šotavuuvvet 1570–1595 oltih jykietä aikua šuurella alovehella molommin puolin rajua. Šuomešša šota tunnetah pitkänävihana, a Karjalašša varaššuššotana. Varaššuššovan aika oli oikein jykie Käkišalmen karjalaisilla, kut oltih Ruočin politiikan tiellä ta šamoin šavolaisienki, kumpaset tahottih lisätä omie maita.

Käkišalmen linna ta šamoin Luatokan länši- ta pohjoispuolella ollut Käkišalmen gubernia oli Ruočin valloitušpolitiikan piämiäränä koko 1500-luvun ajan. Käkišalmen gubernija šilloin levisi nykyseh Šuomen Pohjois-Karjalah, kumpasen eläjät piettih Oulujärven rantojakin eränautinta-alovehina. Ruočči ta šen alamaiset šuomelaiset talonpoikaisjoukot hyökättih 1500-luvun loppupuolella karjalaisien piällä lukemattomie kertoja. Hävityš- ta koštoretket luajittih šiviilirahvahan elämyä šietämättömäkši molommin puolin rajua.

Venäläisien ta karjalaisien šota- ta hävityšretket šuuntauvuttih ruoččilaisien vallottamilla alovehilla Oulujärven šeuvulla, Pohjanmualla, Pohjanlahen rannikolla. Šykyšyllä 1585 karjalaiset partisanit tuaš hyökättih Oulujärven kautta Oulujovella. Hyö poltettih kylie ta tapettih rahvašta. Kevättalvella 1586 oli uuši partisaanihyökkäyš Oulujärvellä, ta kertomukšien mukah šilloin karjalaiset tapettih 120 Liminkan mieštä, kumpaset oli tultu keryämäh ruisšatuo kaškimailta. Muukin Šuomi šai ošah šotaretkistä šilloin, kun Venäjän ruhtinaš ta vakinaini šotajoukko otti ošua niih.

Pohjanmuan talonpojat Ruočin kuninkahan kannuššukšella järješšettih koštoretkijä Vienan Karjalah. Kiiminkiläini talonpoikaispiälikkö Pekka Veisanen johti vuotena 1589 koštoretkie Vienah ta poltti Kantalahen muita Vienanmeren rannikon kylie ta tappo eläjie. Perinnehtiijon mukah Veisanen oli johtan šamoin pohjoseh šuoritettuo hävityšretkie. Šilloin roštuon huomenekšena 1589 tuhottih Petsamon ortodoksimanasteri ta kaikki 200 manahhua tapettih.

Pitkäviha loppu vuotena 1595 Täyssinäššä šolmittuh rauhah. Monivuotisen riitaisen rajankäynnin tulokšena Ruočin ta Venäjän raja oli šiirretty Pähkinäšuaren rauhan rajašta koiliseh päin. Vienan karjalaisilla Täyssinän rauhan raja oli tärkie, šentäh kun še pisy valtakunnan rajana Kuhmon, Šuomuššalmen ta Kuušamon kohilla. Tämä on yksi Europan vanhimmista rajalinjoista valtakuntien välillä. Täyssinän rauhašša Käkišalmen linna ta voolosti jiätih vielä Ruočilta šuamatta.

Venäjän kruununperintöriitojen aikana šolmitušša Stolbovan rauhašša vuotena 1617 Käkišalmen voolosti, Luatokan pohjoispuoli ta Inkerinmua liitettih Ruoččih. Ruočči nousi 1600-luvulla šuurvallakši, še kävi šotua nuapureita vaštah ta oli šilloin luajenemašša.