Historie

Ruočin da Suomen valdakundien dai Nougorodan da Moskovan vallan alla olijoin alovehien keskehine raja historiessa muuttui äijie kerdoi Torniejoven da Pähkinälinnan kessellä. Karjalan historieda koskijassa vuitissa sanotah, kuin karjalazien heimoloin aloveh on ollun valdakundien rajalla juattu kahtie Pähkinäsuaren miirusta täh päiväh suaten.

Karjalan kieldä muamonkielenä pagizijoin da pravosluavazien vierolazien kodikonnut on oldu historien aloh ylehes rajan venäläzellä puolella.

Wienan Karjalazien Liitto da sen jatkaja Karjalan Vallissussebra omassa ruadiessah on pidän piäaziena Vienan, Aunuksen da Raja-Karjalan kielen da kulttuuran vardeičendua dai vallissusruadien tugemista. Rajoin uuvessah panendah ni muih valdakundien keskehizih politiekkahizih kyzymyksih sebra ei ylehes sevoittun pagizematta vuozista 1917–1918, konza karjalazet Veniähen muijen vähemmistörahvahien tavalla ečittih omua rahvahallista tiluah. Sih aigah sebra puoldi enzimäin Vienan Karjalan autonomieda da sen jälgeh liittämistä vasta rodivunuh Suomen valdakundah. Sen jälgeh sebra ei ole puuttun rajoin muutandah eigi Karjalan valdivollizeh tilah.