Sivistysseuran strategisen toiminnan alueet ovat kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta sekä kyykkä.

Karjalan kielen ja kulttuurin säilyttämisen ja edistämisen alueella eletään viimeisiä aikoja. Unescon mukaan karjalan kieli on jo uhanalainen. Tarvitaan aikaisempaa laajempaa suhtautumistapaa ja uusia näkökulmia. Karjalankieliset alakulttuurit ovat yleistyneet ja karjalankielinen populaarimusiikki, teatteri, kirjallisuus ja sosiaalisen median ryhmät ovat todistaneet, että karjala sopii myös kaupunkiin.

Kielten säilymisen ja kehittämisen kannalta ratkaisevassa asemassa ovat opettajat ja menetelmät, joilla kielen taitoja siirretään nuoremmille. Sivistysseura panostaa erityisesti opettajien koulutukseen, uusien menetelmien ja modernin opetusteknologian käyttöönoton edistämiseen ja oppimateriaalien kehittämiseen ja julkaisemiseen sekä kielikursseihin. Keskeisessä osassa niin kielen kuin kulttuurin säilyttämisen kannalta on huolehtia siitä, että kieli- ja runoaarteet säilyvät sukupolvilta toisille. Seura toimii aktiivisesti kulttuurisen vuoropuhelun vahvistamiseksi sekä edistää kulttuurivaihtoa.

Seura näkee karjalaisuuden popularisoimisen tärkeänä keinona luoda kieltä ja kulttuuria, jolla on käyttöä arjessa ja joka puhuttelee nuoria.

Historian ja perinteen tallentaminen on Sivistysseuran vakiintunutta toimintaa. Seura ottaa vastaan historiallista aineistoa ja välineistöä ja huolehtii sen asiamukaista arkistoinnista tai museoimisesta. Karjalaista identiteettiä tuetaan myös panostamalla sukututkimukseen saattaen sukujaan tutkineet seuran jäsenet toistensa yhteyteen sekä edistämällä sukututkijoiden tarvitsemien historiallisten aineistojen (esim. kirkonkirjat ja muut dokumentit Karjalassa ja Suomessa) käyttöä.

Seura edistää myös karjalaisuutta ja karjalaisten historiaa koskevaa tutkimusta, joko omalla tutkimus- tai julkaisutoiminnalla tai jakamalla avustuksia.

Julkaisutoiminta on seuran vahvuus, ennen kaikkea oman Karjalan Heimo-lehden julkaiseminen. Omaleimaisessa julkaisusarjassa sekä verkkojulkaisuina seura julkaisee harvinaista, Karjalaan ja karjalaisuuteen liittyvää kirjallisuutta.

Sivistysseura käynnisti kyykän uuden tulemisen viime sotien jälkeen kun pelaaminen aloitettiin Helsingin Seurasaaressa 1951. Oman pelitoiminnan ja yhteisöille, kouluille ja yrityksille suunnattujen pelitapahtumien ohella seura näkee kyykän merkittävänä yhteistoiminnan muotona rajantakaisten karjalaisten kanssa.