Vienankarjalan ja kulttuurin kurssien materiaaleja nyt netissä

Karjalan Sivistysseura julkaisee yksi kerrallaan vuosina 2012-2019 järjestettyjen Vienankarjalan ja kulttuurin kurssien oppimateriaalit verkkosivujensa uudessa Oppimateriaalit-osiossa.

Valentina Karakina, Olga Karlova ja Jevgeni Karakin ovat luoneet aineistot valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Ensimmäinen materiaali, vuoden 2012 kurssin aineisto Šiä ta šiäneinuššuš käsittelee säätä ja sään ennustamista, nimiä, kuukausia ja kansanperinnettä. 92-sivuinen paketti sisältää niin monipuolisen lukemiston kuin tehtäviäkin.

Kaikki kyykkäämään Seurasaareen 5.5.!

Seurasaaren kyykkäkentällä sunnuntai 5.5. kello 11-13 on ’Kaikki kyykkäämään’ -tapahtuma, jossa kaikenikäiset voivat kokeilla peliä. Tarjolla myös pientä purtavaa ja juotavaa.

Toukokuussa tiistaina ja torstaina (ei helatorstaina) kello 16-18 kyykkäkentällä on päivystys ja silloin voi myös tulla vapaasti pelaamaan.

Lauantaina ja sunnuntaina 18-19.5 voi Pirkkolan urheilupuistossa käydä seuraamassa kansallisia kyykkäkilpailuja, jotka kestävät useamman tunnin kumpanakin päivänä alkaen kello 10.

Lisätietoja kyykästä

Pekka Pamilo on myös kirjoittanut e-kirjan aiheesta sekä suomeksi että vienankarjalaksi!

Studia Generaliassa 25.4. Heikki Talvitien luento aiheesta Suomen alueen rajat

KSS:n Studia Generalia –luentosarja jatkuu. Torstaina 25.4. klo 18 luennoi erikoislähettiläs Heikki Talvitie aiheesta Suomen alueen rajat.

Heikki Talvitie on tehnyt pitkän uran diplomattina Ulkoministeriön palveluksessa, muun muassa suurlähettiläänä Belgradissa, Moskovassa ja Tukholmassa. Hän on toiminut Suomi-Venäjä –seuran puheenjohtajana ja toimii Historian Ystäväin liiton puheenjohtajana.

Luento järjestetään Karjalan Sivistysseuran toimistolla (osoitteessa Luotsikatu 9 D). Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen toimisto@karjalansivistysseura.fi. Tervetuloa!

Kansainväliset laulujuhlat kutsuvat osallistujia Sortavalaan Karjalan tasavallan 100-vuotisjuhlan kunniaksi

14.-16. kesäkuuta perinteiset Kansainväliset laulujuhlat pidetään juhlien kotimaalla, Sortavalan kaupungissa. Kuorot kokoontuvat osallistumaan laulutapahtumaan. Kuorojen on lähetettävä osallistumishakemuksensa viimeistään 9.4. mennessä.

Lue tarkempi tiedote PDF-muodossa täältä

Osallistumislomakkeen (.doc-tiedosto) voi puolestaan ladata täältä

Vienankarjalaa ja kulttuuria Uhtualla 27.6.-1.7.2019

Vienankarjalan ta kulttuurin kurššit pietäh 27.6–1.7.2019 Uhtuošša elikkä nykyseššä Kalevalašša. Kurššipaikkana on Mobergin talo. Opaštajina ollah Valentina Karakina ta Olga Karlova. Kurššien pakinateemana on Ihmisen tervehyš ta hyvinvointi, läsinnät šekä luonnonantimet tervehyön kohentamisekši.

Ilmoittautumiset kurssille Sivistysseuran toimistoon toimisto@karjalansivistysseura.fi tai puhelimitse 050 50 5055 531 toukokuun loppuun mennessä. Tiedustelut majoituksesta välitetään kurssinjärjestäjille. Suomalaiset osallistujat järjestävät itse omat matkansa sekä viisuminsa. Kurssimaksu 100 euroa maksetaan Karjalan Sivistysseuralle.

Tarkempia tietoja voi lukea täältä erillisestä PDF-tiedostosta!

(artikkelikuvassa Uhtuan Likopään taloja 2016. Kuvan lähde: Sampo-tietokanta)

Karjalan Sivistysseura on julkaissut 15 kirjoituksen kokoelman Meijän hierus – Esseitä karjalan kielestä

Yli 120 sivun laajuinen kokoelma Meijän hierus – Esseitä karjalan kielestä sisältää yhteensä 20 kirjoittajan näkemyksen karjalan kielen tilanteesta, pääasiassa nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, vaikka mennyttäkin vähän mietitään. Mukana on niin tutkijoita kuin karjalan käyttäjiä, iältään ja kokemukseltaan hyvinkin erilaisia.

– Kirjoituksia yhdistää neljä t-kirjaimella alkavaa sanaa. Ne ovat tunne, tieto, toiminta ja toivo, sanoi Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa, toinen kirjan toimittajista, teoksen julkaisutilaisuudessa 22.2.2019 Helsingissä.

Sarhimaan mukaan kaikista kirjoituksista heijastuu lämmin tunne karjalaa kohtaan. Hän muistuttaa kuitenkin, että pelkkä tunne ei riitä, jos henkilö ei tiedä kuuluvansa tähän yhteisöön eikä toimi tai tee työtä kielen elpymisen, elävänä säilymisen ja kehittymisen puolesta.

– Toivo on tärkeä siksi, että jos emme kaikki toivoisi, että kieli säilyy, niin se ei säilyisi, hän sanoo.

Kotimaisten kielten keskuksen johtajana vuosina 1998–2016 toiminut Pirkko Nuolijärvi harmittelee, että karjalan kielellä ei ole omaa lakia. Hän kertoo kysyneensä useilta poliitikoilta, miltä heistä tuntuisi, jos heidän omalla äidinkielellään olisi sama tilanne.

Esseekokoelmassa Nuolijärvi kirjoittaa, ettei tälle puutteelle ole mitään perusteita, ja siksi olisi korkea aika saada laki, joka ainakin periaatteessa takaisi karjalalle varmemman aseman yhteiskunnassa.

– Kiitän siitä, että myös hämäläinen otettiin mukaan. Kirjoittajana ja kielenhuoltajana roolini on ollut institutionaalinen, mutta ei suinkaan ulkokohtainen, Nuolijärvi sanoo.

Kirjan idea on lähtöisin Karjalan Sivistysseuran puheenjohtajalta Eeva-Kaisa Linnalta, joka on myös toinen kirjan toimittajista. Hyväntuulisen tikku-ukkokuvituksen on luonut petroskoilainen taiteilija Ilya Padchin.

Kirjaa voi tilata Karjalan Sivistysseuran toimistosta hintaan 15 euroa + toimituskulut verkkokaupan kautta tai sähköpostiosoitteella toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Kuva: Kirjan julkistustilaisuus Karjalan Sivistysseuran toimistolla 22.2.2019, puhumassa Eeva-Kaisa Linna, vieressä oikealla Anneli Sarhimaa. Kuvaaja: Aila-Liisa Laurila.

KSS:n gradupalkinnon voittanut Antti Makkonen kertoo uudessa Karjalan Heimossa valokuvien herättämistä tunteista

Venäjän Karjalassa otetut valokuvat herättävät monenlaisia tunteita Suomessa asuvissa siirtokarjalaisissa ja heidän jälkeläisissään. Äänekoskelaislähtöinen valokuvaaja Antti Makkonen selvitti näitä tuntemuksia Jyväskylän yliopistoon tekemässään tutkielmassa ja voitti sillä Karjalan Sivistysseuran gradukilpailun.

Antti Makkonen kertoo vuoden 2019 ensimmäisessä Karjalan Heimossa työnsä tuloksista.

Lue täältä koko artikkeli PDF-muodossa!

Karjalan historiaa tunnetuksi tekevä hanke käynnistyy

Petroskoin valtionyliopiston historian tutkija Irina Takala sekä Karjalan Sivistysseuran puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna, varapuheenjohtaja Pekka Vaara ja sihteeri Eila Stepanova tapasivat 8.2.2019 työkokouksessa. Tapaamisen tuloksena päätettiin käynnistää laaja historian popularisointiin tähtäävä hanke, jonka tavoitteena on tehdä tunnetuksi Venäjän ja Suomen historiaa sekä molempien maiden yhteistä historiaa.

 

Есть много разных Карелий – On monta eri Karjalaa

Pitkäaikaiset yhteistyökumppanit Karjalan Sivistysseura Suomesta sekä Petroskoin valtionyliopiston tutkimis- ja opetuskeskus FENNICA ja Karjalan tasavallan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian laitoksen tutkimis- ja opetuskeskus NORDICA Venäjän tasavallasta ovat päättäneet käynnistää yhteisen hankkeen historian tunnetuksi tekemiseksi.

Hankkeelle on annettu nimeksi Есть много разных Карелий – On monta eri Karjalaa. Tiedetään, että kummassakaan maassa ei tunneta riittävässä määrin naapurimaan menneisyyttä ja historiaa. Jo pelkästään käsite Karjala tuottaa monelle ongelmia. Suomessa Karjala on useille vain luovutettu Karjala, Venäjällä Karjalaa tarkoittaa nykyinen Karjalan tasavalta. Molemmissa maissa tarvitaan laajempaa ja syvempää tietoisuutta, että historian eri vaiheissa on ollut monta eri Karjalaa, joka on jakaantunut maantieteellisesti, valtiollisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti eri osiin, mutta joilla toisaalta on vuosisatojen aikana ollut vahva yhteys keskenään.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on Suomen ja Venäjän asukkaiden tutustuttaminen toistensa historiaan ja yhteiseen historiaan. Tavoitteeseen pyritään tekemällä tunnetuksi ja popularisoimalla yhteisen historian tärkeimpiä tapahtumakulkuja. Ajatus on, että mitä enemmän tunnemme naapurimaatamme ja sen historian vaiheita, sitä positiivisemmin suhtaudumme toisiimme ja keskinäiseen kanssakäymisemme.

Hankkeessa järjestetään laajalle yleisölle suunnattuja tiedeluentoja ja luentosarjoja, joita mahdollisuuksien mukaan toteutetaan myös videoluentoina sekä Venäjällä että Suomessa sekä järjestetään venäläis-suomalaisia historiaseminaareja. Tavoitteena on myös julkaista tutkimustuloksia ja kääntää niitä, samoin kuin historiaa valottavaa matkailijoiden ja tutkijoiden laatimaa kirjallisuutta. Edelleen aikomuksena on käynnistää hankkeita, joissa tutkitaan yhteisen historian tärkeimpiä tapahtumia ja joihin saadaan mukaan nuoria tutkijoita molemmista maista.

Hankkeen kohderyhmänä ovat historian tutkijat ja harrastajat, opettajat ja opiskelijat sekä media ja suuri yleisö molemmissa maissa.

Hanke etsii yhteistyökumppaneita yliopistoista, tiedekeskuksista, arkistolaitoksista, kirjastoista, museoista, kansalaisjärjestöistä jne.

Hankkeen koordinaatioryhmän muodostavat Suomen puolella Karjalan Sivistysseuran edustajina Eeva-Kaisa Linna, Pekka Vaara ja Eila Stepanova sekä Venäjällä Fennica-Nordica-tutkijat Irina Takala, Ilya Solomeshch, Alexander Tolstikov, Olga Ilyukha ja Irma Mullonen.

Lisätietoja hankkeesta

Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi

Irina Takala, irina.takala@onego.ru

Tietoa hankkeesta Karjalan tasavallan tiedekeskuksen uutissivuilla

Studia Generalia -luentosarja jatkuu 28.2.

FM, tietokirjailija Mirko Harjula luennoi aiheesta ”Punaiset suomalaiset Itä-Karjalassa vuosina 1918-1922” torstaina 28.2. kello 18.00. Luento järjestetään Karjalan Sivistysseuran toimistolla (osoitteessa Luotsikatu 9 D).

Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen toimisto@karjalansivistysseura.fi. Tervetuloa!

Sukututkimuskursseja 2019

Karjalan Sivistysseura järjestää Helsingissä kaksi sukututkimuskurssia vuonna 2019:

Ensimmäinen kurssi, Johdatus vienankarjalaiseen sukututkimukseen, järjestetään Kalliolan kansanopistolla 16.-17.3.2019.

Toinen kurssi, Johdatus rajakarjalaiseen ja aunuksenkarjalaiseen sukututkimukseen, järjestetään Kalliolan kansanopistolla 24.-25.8.2019.

Lisää tietoa ja ilmoittautumisohjeet oheisesta linkistä (kaksi sivua, PDF)

Kurssitilat ovat rajalliset, joten varaa paikkasi ajoissa!

Muistitietokeruu karjalaisuudesta 2000-luvulla

NYT ON AIKA MUISTELLA
Muistitietokeruu 1.12.2018–30.6.2019

Mikä on karjalaisten omakuva 2000-luvulla? Ovatko karjalaiset yhä yhteisöllisiä? Millaista on kaupunkikarjalaisuus? Miten siirtolaisuuden, pakolaisuuden ja evakkouden kokemukset vaikuttavat karjalaisuudessa – vai vaikuttavatko?

Keruussa pyritään tavoittamaan karjalaisia, jotka ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai evakkoina sekä heidän jälkeläisiään ja Venäjällä asuvia sukulaisiaan.

Lisää tietoa keruusta SKS:n nettisivuilta, josta löytyy myös sähköinen lomake, jolle muistojaan voi kirjata:

Karjalaisuus 2000-luvulla

Kohdeavustukset haettavissa tammikuun 2019 ajan

Karjalan Sivistysseuran kohdeavustukset seuran toimintasuunnitelmassa määritellyille toiminnan keskeisille alueille, jotka ovat kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta ja kyykkä, ovat haettavissa tammikuun ajan.

Erityisesti seura tukee karjalan kieltä, kulttuuria ja historiaa käsitteleviä tutkimuksia, julkaisuja ja muita teoksia sekä kulttuuri- ja muita tapahtumia Suomessa ja Karjalan tasavallassa sekä hankkeita, joissa elvytetään karjalan kieltä, kulttuuria ja perinteitä.

Linkki http://www.karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/kohdeavustukset/