Vienankarjalan ja kulttuurin kurssin 2013 materiaalit julkaistu

Karjalan Sivistysseura julkaisee yksi kerrallaan vuosina 2012-2019 järjestettyjen Vienankarjalan ja kulttuurin kurssien oppimateriaalit verkkosivujensa Oppimateriaalit-osiossa.

Valentina Karakina, Olga Karlova ja Jevgeni Karakin ovat luoneet aineistot valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Vuoden 2013 kurssin aineisto Lintumuajilma ta meččä sisältää kertomuksia ja perinnetietoa linnuista ja metsästä, runsaasti harjoituksia sekä kielioppia vienankarjalan verbien taivutukseen liittyen. Kokonaisessa paketissa on 84 sivua.

Sukukansapäivän vietto laajentunut koko maahan

Sukukansapäiviä on järjestetty vuodesta 1928 lähtien, ja niistä on tullut tärkeä suomalais-ugrilaisia kansoja tunnetuksi tekevä tapahtumasarja myös Suomessa (vuodesta 1931 lähtien).

Sukukansapäivät tukevat suomalais-ugrilaisten kansojen välistä yhteydenpitoa.

Sukukansapäivää vietetään Suomessa, Virossa ja Unkarissa joka vuosi lokakuun kolmantena viikonloppuna. Tänä vuonna tuo päivä on 19.10. mutta monenlaisia tapahtumia eri puolella maata järjestetään jo syyskuulta lähtien eri puolilla Suomea aina lokakuun loppuu saakka.

Päivien ohjelmat on koottu yhteiseen ohjelmaesitteeseen paikkakunnittain. Lataa esite itsellesi täältä!

Urbaani karjalaisuus. Tutkimuskysely nuorten karjalaisuudesta

Millaisia ovat nykypäivän kaupungeissa ja kaupunkimaisissa yhteisöissä asuvat, karjalaisiksi itsensä mieltävät nuoret? Miten nämä 15–35-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset mieltävät karjalaisuuden, ja mitä se merkitsee heille? Itä-Suomen yliopiston ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön rahoittamassa Urbaani karjalaisuus -hankkeessa tutkitaan karjalaisiksi itsensä kokevien nuorten ja nuorten aikuisten omakuvia ja karjalaisuuteen liittyvää toimintaa.

Hankkeen tutkija Sinikka Selin kerää tietoa aiheesta tutkimuskyselyllä, johon toivotaan runsasta osanottoa. Vastaajat antavat tutkimuksen käyttöön arvokasta tietoa nykynuorten karjalaisuudesta. Jos et itse ole 15–35-vuotias, voit lähettää linkin kyselyyn jollekulle sellaiselle, joka saattaisi olla kiinnostunut vastaamaan. Kysymykset koskevat muun muassa karjalaista perhetaustaa, osallistumista karjalaisjärjestöjen toimintaan ja ajatuksia nykykarjalaisuudesta. Kyselyyn vastaaminen kestää noin puoli tuntia, ja vastaaminen on mahdollista maanantaihin 30.9. asti.

Linkki kyselyyn: https://elomake.uef.fi/lomakkeet/22834/lomake.html

Lisätietoja hankkeesta

Sinikka Selin
FT, projektitutkija
sinikka.selin@uef.fi
+358 50 3804 273

Urbaani karjalaisuus -hankkeen nettisivut: https://www.uef.fi/web/urbaani

Hankkeen johtaja prof. Maria Lähteenmäki
Historia- ja maantieteiden laitos
Itä-Suomen yliopisto

Kuvituskuva on helsinkikuvia.fi-palvelusta, kuvaaja tuntematon.

Lokakuun Studia Generaliassa Ossi Kamppinen luennoi Gyllingin Karjalasta

Karjalan Sivistysseuran Studia Generalia -luentosarja jatkuu lokakuussa. Ossi Kamppinen luennoi 3.10. (torstaina) kello 18.00 Edvard Gyllingin Karjalasta eli 1920-30-lukujen Neuvosto-Karjalan suomalaisvaiheesta sekä uudesta kirjastaan Palkkana pelko ja kuolema.

Docendon 2019 julkaisema tietokirja kertoo näistä ihmisistä ja työstä jota he tekivät: ”vuoden 1918 punapakolaisista, työläisten uutta isänmaata rakentamaan lähteneistä amerikansuomalaisista ja lamakautta paenneista loikkareista.”

Luento järjestetään Karjalan Sivistysseuran toimistolla (osoitteessa Luotsikatu 9 D). Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen toimisto@karjalansivistysseura.fi. Tervetuloa!

Sandarmoh in Memoriam

Tänään 5.8. järjestetään Sandarmohissa ns. suuren terrorin aikaan surmattujen kunnioittamiseksi muistotilaisuus Sandarmohissa Karhumäen läheisyydessä Venäjän Karjalassa. Tilaisuuteen saapuu myös suomalaisia. Tapahtuma järjestetään myös Helsingissä Ortodoksisella hautausmaalla, profeetta Eliaan kirkossa maanantaina 5.8. alkaen klo 12. Sandarmohissa surmattujen nimiä luetaan heidän kotimaissaan järjestettävissä muistotilaisuuksissa.

Karjalan Sivistysseura julkaisee Sandarmohissa teloitettujen suomalaisten nimilistan, joka sisältyy Eila Lahti-Argutinan julkaisuun Olimme joukko vieras vaan – venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. Turku, Siirtolaisuusinstituutti, 2001.

Nimiluettelo julkaistaan Sandarmohissa ammuttujen suomalaisten muiston kunnioittamiseksi. Listan uskotaan palvelevan myös sukututkimusta.

Julkaiseminen on osa Karjalan Sivistysseuran sekä Petroskoin valtionyliopiston tutkimus- ja opetuskeskus FENNICAn sekä Karjalan tasavallan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian laitoksen tutkimus- ja opetuskeskus NORDICAn yhteistä hanketta, jonka tavoitteena on tehdä maittemme historiaa tunnetuksi molemmin puolin rajaa. Hankkeen nimi on Есть много разных Карелий – On monta eri Karjalaa.

Nimilista löytyy KSS:n Sampo-tietokannasta

Vienankarjalan ja kulttuurin kurssien materiaaleja nyt netissä

Karjalan Sivistysseura julkaisee yksi kerrallaan vuosina 2012-2019 järjestettyjen Vienankarjalan ja kulttuurin kurssien oppimateriaalit verkkosivujensa uudessa Oppimateriaalit-osiossa.

Valentina Karakina, Olga Karlova ja Jevgeni Karakin ovat luoneet aineistot valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Ensimmäinen materiaali, vuoden 2012 kurssin aineisto Šiä ta šiäneinuššuš käsittelee säätä ja sään ennustamista, nimiä, kuukausia ja kansanperinnettä. 92-sivuinen paketti sisältää niin monipuolisen lukemiston kuin tehtäviäkin.

Kaikki kyykkäämään Seurasaareen 5.5.!

Seurasaaren kyykkäkentällä sunnuntai 5.5. kello 11-13 on ’Kaikki kyykkäämään’ -tapahtuma, jossa kaikenikäiset voivat kokeilla peliä. Tarjolla myös pientä purtavaa ja juotavaa.

Toukokuussa tiistaina ja torstaina (ei helatorstaina) kello 16-18 kyykkäkentällä on päivystys ja silloin voi myös tulla vapaasti pelaamaan.

Lauantaina ja sunnuntaina 18-19.5 voi Pirkkolan urheilupuistossa käydä seuraamassa kansallisia kyykkäkilpailuja, jotka kestävät useamman tunnin kumpanakin päivänä alkaen kello 10.

Lisätietoja kyykästä

Pekka Pamilo on myös kirjoittanut e-kirjan aiheesta sekä suomeksi että vienankarjalaksi!

Studia Generaliassa 25.4. Heikki Talvitien luento aiheesta Suomen alueen rajat

KSS:n Studia Generalia –luentosarja jatkuu. Torstaina 25.4. klo 18 luennoi erikoislähettiläs Heikki Talvitie aiheesta Suomen alueen rajat.

Heikki Talvitie on tehnyt pitkän uran diplomattina Ulkoministeriön palveluksessa, muun muassa suurlähettiläänä Belgradissa, Moskovassa ja Tukholmassa. Hän on toiminut Suomi-Venäjä –seuran puheenjohtajana ja toimii Historian Ystäväin liiton puheenjohtajana.

Luento järjestetään Karjalan Sivistysseuran toimistolla (osoitteessa Luotsikatu 9 D). Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen toimisto@karjalansivistysseura.fi. Tervetuloa!

Kansainväliset laulujuhlat kutsuvat osallistujia Sortavalaan Karjalan tasavallan 100-vuotisjuhlan kunniaksi

14.-16. kesäkuuta perinteiset Kansainväliset laulujuhlat pidetään juhlien kotimaalla, Sortavalan kaupungissa. Kuorot kokoontuvat osallistumaan laulutapahtumaan. Kuorojen on lähetettävä osallistumishakemuksensa viimeistään 9.4. mennessä.

Lue tarkempi tiedote PDF-muodossa täältä

Osallistumislomakkeen (.doc-tiedosto) voi puolestaan ladata täältä

Vienankarjalaa ja kulttuuria Uhtualla 27.6.-1.7.2019

Vienankarjalan ta kulttuurin kurššit pietäh 27.6–1.7.2019 Uhtuošša elikkä nykyseššä Kalevalašša. Kurššipaikkana on Mobergin talo. Opaštajina ollah Valentina Karakina ta Olga Karlova. Kurššien pakinateemana on Ihmisen tervehyš ta hyvinvointi, läsinnät šekä luonnonantimet tervehyön kohentamisekši.

Ilmoittautumiset kurssille Sivistysseuran toimistoon toimisto@karjalansivistysseura.fi tai puhelimitse 050 50 5055 531 toukokuun loppuun mennessä. Tiedustelut majoituksesta välitetään kurssinjärjestäjille. Suomalaiset osallistujat järjestävät itse omat matkansa sekä viisuminsa. Kurssimaksu 100 euroa maksetaan Karjalan Sivistysseuralle.

Tarkempia tietoja voi lukea täältä erillisestä PDF-tiedostosta!

(artikkelikuvassa Uhtuan Likopään taloja 2016. Kuvan lähde: Sampo-tietokanta)

Karjalan Sivistysseura on julkaissut 15 kirjoituksen kokoelman Meijän hierus – Esseitä karjalan kielestä

Yli 120 sivun laajuinen kokoelma Meijän hierus – Esseitä karjalan kielestä sisältää yhteensä 20 kirjoittajan näkemyksen karjalan kielen tilanteesta, pääasiassa nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, vaikka mennyttäkin vähän mietitään. Mukana on niin tutkijoita kuin karjalan käyttäjiä, iältään ja kokemukseltaan hyvinkin erilaisia.

– Kirjoituksia yhdistää neljä t-kirjaimella alkavaa sanaa. Ne ovat tunne, tieto, toiminta ja toivo, sanoi Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa, toinen kirjan toimittajista, teoksen julkaisutilaisuudessa 22.2.2019 Helsingissä.

Sarhimaan mukaan kaikista kirjoituksista heijastuu lämmin tunne karjalaa kohtaan. Hän muistuttaa kuitenkin, että pelkkä tunne ei riitä, jos henkilö ei tiedä kuuluvansa tähän yhteisöön eikä toimi tai tee työtä kielen elpymisen, elävänä säilymisen ja kehittymisen puolesta.

– Toivo on tärkeä siksi, että jos emme kaikki toivoisi, että kieli säilyy, niin se ei säilyisi, hän sanoo.

Kotimaisten kielten keskuksen johtajana vuosina 1998–2016 toiminut Pirkko Nuolijärvi harmittelee, että karjalan kielellä ei ole omaa lakia. Hän kertoo kysyneensä useilta poliitikoilta, miltä heistä tuntuisi, jos heidän omalla äidinkielellään olisi sama tilanne.

Esseekokoelmassa Nuolijärvi kirjoittaa, ettei tälle puutteelle ole mitään perusteita, ja siksi olisi korkea aika saada laki, joka ainakin periaatteessa takaisi karjalalle varmemman aseman yhteiskunnassa.

– Kiitän siitä, että myös hämäläinen otettiin mukaan. Kirjoittajana ja kielenhuoltajana roolini on ollut institutionaalinen, mutta ei suinkaan ulkokohtainen, Nuolijärvi sanoo.

Kirjan idea on lähtöisin Karjalan Sivistysseuran puheenjohtajalta Eeva-Kaisa Linnalta, joka on myös toinen kirjan toimittajista. Hyväntuulisen tikku-ukkokuvituksen on luonut petroskoilainen taiteilija Ilya Padchin.

Kirjaa voi tilata Karjalan Sivistysseuran toimistosta hintaan 15 euroa + toimituskulut verkkokaupan kautta tai sähköpostiosoitteella toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Kuva: Kirjan julkistustilaisuus Karjalan Sivistysseuran toimistolla 22.2.2019, puhumassa Eeva-Kaisa Linna, vieressä oikealla Anneli Sarhimaa. Kuvaaja: Aila-Liisa Laurila.