Vienankarjalaa ja kulttuuria Uhtualla 27.-6.-1.7.2019

Vienankarjalan ta kulttuurin kurššit pietäh 27.6–1.7.2019 Uhtuošša elikkä nykyseššä Kalevalašša. Kurššipaikkana on Mobergin talo. Opaštajina ollah Valentina Karakina ta Olga Karlova. Kurššien pakinateemana on Ihmisen tervehyš ta hyvinvointi, läsinnät šekä luonnonantimet tervehyön kohentamisekši.

Ilmoittautumiset kurssille Sivistysseuran toimistoon toimisto@karjalansivistysseura.fi tai puhelimitse 050 50 5055 531 toukokuun loppuun mennessä. Tiedustelut majoituksesta välitetään kurssinjärjestäjille. Suomalaiset osallistujat järjestävät itse omat matkansa sekä viisuminsa. Kurssimaksu 100 euroa maksetaan Karjalan Sivistysseuralle.

Tarkempia tietoja voi lukea täältä erillisestä PDF-tiedostosta!

(artikkelikuvassa Uhtuan Likopään taloja 2016. Kuvan lähde: Sampo-tietokanta)

Karjalan Sivistysseura on julkaissut 15 kirjoituksen kokoelman Meijän hierus – Esseitä karjalan kielestä

Yli 120 sivun laajuinen kokoelma Meijän hierus – Esseitä karjalan kielestä sisältää yhteensä 20 kirjoittajan näkemyksen karjalan kielen tilanteesta, pääasiassa nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, vaikka mennyttäkin vähän mietitään. Mukana on niin tutkijoita kuin karjalan käyttäjiä, iältään ja kokemukseltaan hyvinkin erilaisia.

– Kirjoituksia yhdistää neljä t-kirjaimella alkavaa sanaa. Ne ovat tunne, tieto, toiminta ja toivo, sanoi Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa, toinen kirjan toimittajista, teoksen julkaisutilaisuudessa 22.2.2019 Helsingissä.

Sarhimaan mukaan kaikista kirjoituksista heijastuu lämmin tunne karjalaa kohtaan. Hän muistuttaa kuitenkin, että pelkkä tunne ei riitä, jos henkilö ei tiedä kuuluvansa tähän yhteisöön eikä toimi tai tee työtä kielen elpymisen, elävänä säilymisen ja kehittymisen puolesta.

– Toivo on tärkeä siksi, että jos emme kaikki toivoisi, että kieli säilyy, niin se ei säilyisi, hän sanoo.

Kotimaisten kielten keskuksen johtajana vuosina 1998–2016 toiminut Pirkko Nuolijärvi harmittelee, että karjalan kielellä ei ole omaa lakia. Hän kertoo kysyneensä useilta poliitikoilta, miltä heistä tuntuisi, jos heidän omalla äidinkielellään olisi sama tilanne.

Esseekokoelmassa Nuolijärvi kirjoittaa, ettei tälle puutteelle ole mitään perusteita, ja siksi olisi korkea aika saada laki, joka ainakin periaatteessa takaisi karjalalle varmemman aseman yhteiskunnassa.

– Kiitän siitä, että myös hämäläinen otettiin mukaan. Kirjoittajana ja kielenhuoltajana roolini on ollut institutionaalinen, mutta ei suinkaan ulkokohtainen, Nuolijärvi sanoo.

Kirjan idea on lähtöisin Karjalan Sivistysseuran puheenjohtajalta Eeva-Kaisa Linnalta, joka on myös toinen kirjan toimittajista. Hyväntuulisen tikku-ukkokuvituksen on luonut petroskoilainen taiteilija Ilya Padchin.

Kirjaa voi tilata Karjalan Sivistysseuran toimistosta hintaan 15 euroa + toimituskulut verkkokaupan kautta tai sähköpostiosoitteella toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Kuva: Kirjan julkistustilaisuus Karjalan Sivistysseuran toimistolla 22.2.2019, puhumassa Eeva-Kaisa Linna, vieressä oikealla Anneli Sarhimaa. Kuvaaja: Aila-Liisa Laurila.

Kiännä-hanke jatkuu, matka-apurahat nyt haussa

”Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli” on saanut Koneen Säätiöltä rahoituksen vuosiksi 2015-2019 kielen elvyttämiseen liittyvässä suunnatussa haussa. Hanke kohdistuu karjalan kielen elvyttämiseen ja elvytysprosessin tutkimukseen kääntämisen näkökulmasta. Elvytyksen suhteen tavoitteena on 1) auttaa uuden karjalan kielen kääntäjäpolven esiin nousemista, 2) innostaa uusia ihmisiä mukaan käännöstoimintaan ja 3) verkostoida karjalan kääntäjiä muiden kielten kääntäjien kanssa. Tähän pyritään järjestämällä koulutusta ja verkostoitumistilaisuuksia. Samalla lisätään karjalankielisten kielituotteiden määrää. Tutkimuksen tavoitteena on yhdistää poikkitieteellisesti elvytystutkimuksen ja käännöstieteen näkökulmia nostamalla kääntäminen elvytystutkimuksen kohteeksi ja uhanalaiselle kielelle kääntäminen käännöstieteen tutkimuskohteeksi.

Matka-apurahoista Karjalan käännösseminaariin Kiännä-hankkeen verkkosivuilla

Lisätietoja myös apurahoista PDF-muodossa (suomeksi) ja kiännösseminarista PDF-muodossa (vienaksi)

Oikeutta karjalan kielelle

Karjalan Sivistysseuran julkaisu ”Oikeutta karjalan kielelle” sisältää puheenvuoroja Anneli Sarhimaan tietokirjan ”Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa” julkistamistilaisuudesta 31.8.2017.

Lue julkaisu PDF-muodossa täältä

Sisällys:

Pirkko Nuolijärvi: Esipuhe
Johanna Laakso: Karpalona kakussa
Anneli Sarhimaa: Vaietut, vaiennetut, voimaantuvat
Riina Ylönen: Puutunougo minun poigu kielen täh muahmuuttajain kategourieh?
Ari Burtsoff: Karjala pidäy suaha konstitucieh!
Reetta Toivonen: Oikeus omaan kieleen on ihmisoikeus
Eeva-Kaisa Linna: Ka en tietyäkšeni

Tule opastumah kiändämäh karjalakse!

Mittuine on kiändäjän ruado? Kui kiännöstiedo opastau kiändämizeh? Kui kiännösprocessu menöy? Kuspäi kiändäi suau tieduo, konzu vastah tulou tundematoi sana? Kui kiändäi vois luadie uvven karjalankielizen sanan? Kuibo menöy uudizien kiändämine karjalakse? Tahtozitgo kiändiä Wikipediedu karjalakse?

Tule kuundelemah nämmis da toizis kyzymyksis Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kiändämizen opastusseminuarah. Opastuksen järjestäy Kiännä!-projektu, kuduadu rahoittau Konehen Fondu (Koneen Säätiö).

Kiännösseminuaru I (5 op)

Opastusmuvvot: Luvendot da harjaitukset. Vuitti harjaituksis voibi suorittua verko-opastuksennu.
Opastuspäivät: piätteniččy–suovattu 13.–14.10.2017, piätteniččy–suovattu 19.–20.01.2018, piätteniččy–suovattu 6.–7.04.2018

Syväindö: Ammattikiändämizen opastustu karjalan kielen kiändäjile da karjalan kielen kiändämizes kiinnostunnuzile. Kiännösseminuaras tunnustutah kui kiändämizen teourieh mugai käytändöhgi.

Opastajat: Päivännouzu-Suomen yliopiston kiännöstiijon da karjalan kielen azientundijat sego tulijat luvendonlugijat.

Opastuskielet: opastus organizuijah ozittain suomekse da ozittain karjalakse.

Kohtehjoukko: Seminuaru pädöy kaikile karjalan kieles kiinnostunnuzile, ga harjaituksien luadimizeh pidäy olla karjalan kielen maltuo. Päijäh kai karjalan kielimuvvot! Ollet jo kiändänyh karjalakse, tule sanelemah omii kogemuksii karjalan kielen kiändäjänny!
Kogo seminuaran suoritannuot suajah omas ozanotandas tovestuksen, ga seminuarah voibi sežo tulla vaigu kuundelemah.

Ilmoittuakseh voibi sähköpoštači projektan koorginuattorale Natalia Giloevale adressih natalia.giloeva@uef.fi 1.10.2017 sah.

Kiännä!-projektu maksau matkumenot niilöile opastujile, ket tullah suorittamah kogo seminuaran harjaituksienke. Tarvinnet tugie matkumenoloih, työnnä vällymuodoine pakičus projektan koordinuattorale Natalia Giloevale (natalia.giloeva@uef.fi) 1.10.2017 sah.
Ližätieduo suat koordinuattoras libo Kiännä!-projektan verkosivuloil http://kianna-hanke.blogspot.fi/

Ottai karjalan kielen kiändäjän ruadoh!
Elvytä karjalan kieldy kiändämäl!
Verkostoiččei toizien kiändäjienke!

Wikipedia-kilpailu on ratkennut

Karjalan Sivistysseura julisti 110-vuotisjuhlansa kunniaksi Wikipedia-kilpailun, jolla pyrittiin vauhdittamaan artikkeleiden kirjoittamista ja karjalankielisten Wikipedia-tietosanakirjojen avaamista julkisiksi. Kilpailu toteutettiin yhdessä Itä-Suomen yliopiston Kiännä-hankkeen kanssa. Kilpailun aikana livvinkarjalan Wikipedia julkistettiin itsenäisenä Wikipedia-tietosanakirjana. Kilpailussa kahteen karjalankieliseen Wikipediaan kirjoitettiin merkittävä määrä artikkeleita.

Viime aikoina karjalan kielen aktivistit yhä useammin puhuvat yhteisestä Wikipediasta. Kehittäminen jatkuu.

Kilpailun voitti Jelena Ruppijeva. Hän saa pääpalkinnon 500 euroa. Jelena kirjoitti ylivoimaisesti suurimman määrän kirjoituksia. Jelenan artikkelit ovat monipuolisia sekä kielellisesti korkeatasoisia. Toiseksi seura palkitsee Olga Dubitckaian (300 euroa). Olgan artikkeleissa käsitellään mm. ajankohtaisia asioita ja kehitellään uutta sanastoa. Kolmannen sijan jakavat Maria Kundozerova ja Irina Zaytseva, vienankarjalaiset kirjoittajat. Kumpikin saa palkinnoksi 100 euroa.

Karjalan Sivistysseura kiittää kaikkia osallistujia ja yhteistyökumppaneita ja toivoo, että työ karjalan kielen hyväksi jatkuu ja että Wikipedia karjalan kielellä kehittyy myös tulevaisuudessa.

Seura harkitsee kilpailun järjestämistä myös jatkossa.

KSS 110 vuotta -gradupalkinto on jaettu

Pääpalkinto folkloristille

Karjalan Sivistysseura julkisti 110-vuotisjuhliensa yhteydessä gradupalkinnon kiinnostavasta Karjalaa käsittelevästä opinnäytetyöstä. Määräaikaan mennessä saapui kuusi ehdotusta kaikkiaan viidestä eri yliopistosta, sekä Suomesta että Venäjän Karjalasta. Työt edustivat eri tieteenaloja (kielitiede, historia, kulttuuriantropologia ja folkloristiikka). Kaikki palkintoehdokkaat olivat korkeatasoisia tutkimuksia ja jokainen niistä valotti Karjalan kieltä, kulttuuria tai historiaa uudella ja hyvin mielenkiintoisella tavalla. Palkinnosta päättäminen ei siten ollut aivan helppoa.

Erinomaisten ehdotusten joukosta Karjalan Sivistysseuran hallitus on päättänyt palkita Tuukka Karlssonin folkloristisen, Helsingin yliopistossa tehdyn pro gradun ”Jouhko ja Kostja Huotarisen runokorpukset. Tutkimus kahden vienankarjalaisen runolaulajan myyttisestä tiedosta”. Työ vertailee kahdelta runolaulaja-veljekseltä koottuja kalevalamittaisia runoja ja osoittaa heidän tuottaneen yksilöllisiä tulkintoja perinteisestä ja yhteisöllisestä myyttisestä tiedosta. Kostjalta tallennetuissa loitsuissa korostuu tietäjyys ja luottamus oman voimansa riittävyydestä taistelussa vihamielisiä voimia vastaan. Jouhkolta on tallennettu erityisesti kertovaa runoutta, jossa hän käsittelee sosiaalisia tekijöitä yhteisössä ja joka heijastaa myös hänen omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan. Veljesten erilaiset elämänvaiheet ovat ilmeisesti vaikuttaneet tähän eroon heidän esittäjäidentiteetissään. Tuukka Karlssonin työ tuottaa sekä uutta ymmärrystä että uutta tietoa vienankarjalaisesta kulttuurista ja suomalais-karjalaisesta kulttuuriperinnöstä. Karlsson tulkitsee runoissa ilmeneviä maailmankuvan ydinkertomuksia, joiden kautta ihmiset merkityksellistivät elämäänsä. Työn erityinen ansio on sen monitieteinen metodologia, joka auttaa jäsentämään yksilöllisiä ja kulttuurissa tyypillisiä tapoja suuntautua tuonpuoleiseen maailmaan. Työ on metodologisesti innovatiivinen, itsenäinen ja kunnianhimoinen. Hän osoittaa sekä tutkijan mielikuvitusta tulkintahypoteesien rakentamisessa että tutkijan kurinalaisuutta tulkintojen perusteluissa.

Tunnustuspalkinto Karjalaan

Varsinaisen gradupalkinnon lisäksi Karjalan Sivistysseura päätti myöntää Venäjän Karjalassa asuvalle Anna Egorovalle tunnustuspalkinnon opinnäytetyöstään ”Karjalan kielen Tihvinän ta Valdain murtehien kielippillini järještelmä”. Egorovan kahden saarekemurteen vertailu käsittää lähes koko kieliopin alueen. Vastaavaa vertailevaa tutkimusta ei aikaisemmin liene tehty mistään karjalan kielen murteesta. Tutkimus on erittäin ansiokas avaus pienten karjalan saarekemurteiden kieliopin ilmiöiden vertailemiseen. Asiat on esitetty tieteellisesti ja selvästi, ja työ tuo hyvin esille karjalan kielen tuntemuksesi. Työn erityisenä ansiona pidettiin sitä, että se on kirjoitettu sujuvalla karjalan kielellä.

Tunnustuspalkinto ojennettiin Anna Egorovalle joulukuussa Petroskoissa.

Julkilausuma karjalan kielen puolesta

Kolme merkittävää kulttuuritahoa: Karjalan Sivistysseura ry, Karjalan Liitto ry ja Karjalan Kielen Seura ry julkaisivat yhteisen julkilausuman karjalan kielen puolesta.

Karjalan kieli on Suomessa kotoperäinen eli autoktoninen kieli, jota on puhuttu maassamme yhtä kauan kuin suomeakin. Julkilausumalla halutaan edistää yhteisiä ponnistuksia karjalaisen identiteetin säilymiseksi sekä karjalan kielen ja karjalaisen kulttuurin edistämiseksi.

Julkilausuma julkistettiin Karjalan Sivistysseuran 110-vuotisjuhlassa Vaasassa 10.4.2016 puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linnan ja Karjalan Kielen Seuran puheenjohtajan, arkkipiispa Leon toimesta.

Julkilausuma (pdf)

Lisätietoja:

Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja, Karjalan Sivistysseura, puheenjohtaja(at)karjalansivistysseura.fi, puhelin 040 5003 403

 

http://www.karjalansivistysseura.fi/
http://www.karjal.fi/kks/
http://www.karjalanliitto.fi/